Vuoden 2025 kirkolliskokoukselle on tehty 14 aloitetta

Kirkollishallitukseen saapui määräaikaan (30.6.2025) mennessä yhteensä 14 kirkolliskokoukselle tehtyä aloitetta. Aloitteet etenevät kirkolliskokouksen käsittelyyn kirkollishallituksen valmistelun kautta. Vuoden 2025 kirkolliskokous järjestetään Helsingissä Kulttuurikeskus Sofiassa 24.–27.11.2025.

Ohessa lyhyt yhteenveto aloitteiden sisällöstä. Aloitteet ovat ohessa tutustuttavissa myös kokonaisuudessaan pdf-muodossa.

Aloite turvallisemman tilan periaatteiden käyttöönotosta Suomen ortodoksisessa kirkossa

Aloitteessa esitetään, että Suomen ortodoksisessa kirkossa luodaan turvallisemman tilan periaatteet ja otetaan ne käyttöön keskushallinnossa, seurakunnissa ja muissa kirkon parissa toimivilla toimijoilla. Periaatteissa huomioidaan erityisesti keskustelukulttuurin kehittäminen ja hengellisen väkivallan estäminen. Työ toteutetaan ulkopuolisia ja riippumattomia ammattilaisia hyödyntäen ja siihen varataan budjetissa riittävät resurssit. Lisäksi huomioidaan periaatteiden jalkautus, seuranta ja jatkuva kehittäminen tulevina vuosina.

1. Kirkolliskokousaloite turvallisemmasta tilasta

Aloite kirkon keskushallinnon ja erityisesti sen taloushallinnon toiminnan arvioimisesta ja tehostamisesta

Aloitteessa esitetään, että kirkollishallitus hyödyntäen ulkopuolista asiantuntemusta arvioi palvelukeskuksen nykymuotoisen toiminnan kehittämistarpeet ja keinot erityisesti taloushallinnon uudistamiseksi. Konkreettisia muutosesityksiä olisi tuotava marraskuun 2025 kirkolliskokouksen päätettäväksi. Selvitystyössä tulee ottaa huomioon vuonna 2020 toteutettu palvelukeskuksen arviointi sekä kirkolliskokouksen vuonna 2021 tekemät, mutta toimeenpanematta jääneet päätökset arviointia koskien. Lisäksi tulee huomioida kirkolliskokouksen vuonna 2024 tekemät päätökset ja eri valiokuntien talousvaliokunnalle antamissaan lausunnoissa esiin nostamat säästötavoitteet ja linjaukset niiden toteuttamiseksi.

2. Kirkolliskokousaloite kirkon keskushallinnon ja taloushallinnon toiminnan arvioimisesta ja tehostamisesta

Aloite hiippakuntien määrästä

Aloitteessa esitetään, että Suomen ortodoksisessa kirkossa palataan kahden hiippakunnan malliin.

3. Kirkolliskokousaloite hiippakuntien määrästä

Aloite kirkkomuseo Riisan toiminnan kehittämisestä

Aloitteessa esitetään, että kirkkomuseo Riisan kanssa selvitetään mahdollisuuksia muokata museon toimintaa kirkkoa paremmin palvelevaksi. Kirkollishallitus tuo asian päätettäväksi kirkolliskokoukselle.

4. Kirkolliskokousaloite kirkkomuseo Riisan toiminnan kehittämisestä

Aloite kirkon työn kehittämisestä ja laatumittareista

Aloitteessa esitetään, että uuden strategiakauden 2025–2029 myötä laaditaan ja otetaan käyttöön Suomen ortodoksisen kirkon laatumittarit. Samalla kehitetään koko kirkon yhteisiä tavoitteita ja seurantaa seurakuntatyölle. Mittareihin voisi sisältyä esimerkiksi taloudellisia, osallistujamääriin ja -aktiivisuuteen liittyviä, asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyteen liittyviä sekä strategisiin tavoitteisiin liittyviä tavoitteita.

5. Kirkolliskokousaloite kirkon toiminnan laatumittareista

Aloite kirkon johtamisen avoimuuden edistämisestä

Aloitteessa esitetään, että kirkon ylimmän johdon jäsenet (toimessa olevat piispat, kirkollishallituksen ja palvelukeskuksen johtoryhmän jäsenet) raportoivat vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä kirkolliskokoukselle eritellysti kaikki kulunsa (palkkiot, lahjat, matkakulut, edustuskulut jne). Lisäksi kaikista sivutoimista, jäsenyyksistä ja muista sidonnaisuuksista raportoidaan avoimesti kirkolliskokoukselle vuosittain.

6. Kirkolliskokousaloite kirkon johtamisen avoimuuden edistämisestä

Aloite monikulttuurisuustyöstä Suomen ortodoksisessa kirkossa

Aloitteessa esitetään, että monikulttuurisuustyö tulee vakiinnuttaa osaksi seurakuntien, hiippakuntien ja koko kirkon kaikkea säännönmukaista toimintaa ja siihen on varattava tarkoituksenmukaiset resurssit.

7. Kirkolliskokousaloite monikulttuurisuustyö kirkossa

Aloite palvelukeskustoiminnan uudistamisesta kirkkoa paremmin palvelevaksi

Aloitteessa esitetään, että kirkolliskokous päättää palvelukeskustoiminnan uudistamisesta kirkkoa paremmin palvelevaksi. Päätöksenteon pohjaksi kirkollishallitus valmistelee ja uudelleen arvioi ulkopuolista asiantuntemusta hyödyntäen kaikkien kirkon yhteisten palvelujen tarpeen, palvelujen hyödyllisimmät ja toimivimmat tuottamistavat sekä sääntelyn muutostarpeet joustavien hallintorakenteiden mahdollistamiseksi ottaen huomioon kirkon valtionavun merkittävän pienenemisen ja useiden seurakuntien vaikean taloudellisen tilanteen.

8. Kirkolliskokousaloite palvelukeskustoiminnan uudistamisesta kirkkoa paremmin palvelevaksi

Aloite Pyhien toimitusten käsikirja Euhologionin uudistetun laitoksen toimittamisesta ja kustantamisesta

Aloitteessa esitetään, että kirkon käyttöön laaditaan uudistettu laitos Pyhien toimitusten käsikirja Euhologionista piispainkokouksen johdolla. Kirkolliskokous osoittaa tarvittavan määrärahan kirjan toimittamiseksi ja kustantamiseksi. Kirjasta tulee aluksi laatia versio koekäyttöön, jonka perusteella saadun palautteen myötä kirjasta laaditaan lopullinen versio, joka alistetaan normaalin käytännön mukaisesti piispainkokouksen hyväksyttäväksi.

9. Kirkolliskokousaloite Euhologion uudistaminen

Aloite kiinteistötyöryhmän raportin toimenpide-esitysten edelleen kehittämisestä

Aloitteessa esitetään, että vuoden 2025 kirkolliskokous tekee päätöksen vuonna 2019 kirkolliskokouksen käsittelemän kiinteistötyöryhmän raportin esittämien toimenpide-ehdotusten edelleen kehittämisestä konkreettisiksi toimenpide-esityksiksi ottaen huomioon Suomen ortodoksisessa kirkossa ja sen toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset ja niiden myötä tulevat haasteet. Kirkolliskokous määrittää työn tavoitteet, aikataulun ja myöntää siihen tarvittavat resurssit.

10. Kirkolliskokousaloite kiinteistötyöryhmän raportin toimenpide-esitysten kehittäminen

Aloite työryhmän perustamisesta ja selvityksen laatimisesta kirkon diakoniatyöstä tuleville vuosille

Aloitteessa esitetään, että kirkolliskokous antaa kirkollishallitukselle tehtäväksi asettaa työryhmän laatimaan selvityksen kirkon diakoniatyöstä tuleville vuosille. Työryhmän työn tuloksia tulee esitellä mahdollisessa kirkolliskokousseminaarissa 2026 ja lopullinen selvitys esitetään vuoden 2026 kirkolliskokoukselle toimenpiteitä varten. Työryhmän tulee perustaa työnsä kirkon strategiaan.

11. Kirkolliskokousaloite työryhmän perustamisesta ja selvityksen laatimisesta kirkon diakoniatyöstä tuleville vuosille

Aloite kirkolliskokouksen kokoontumisesta kaksi kertaa vuodessa

Aloitteessa esitetään, että kirkolliskokous kokoontuisi jatkossa kaksi kertaa vuodessa.

12 kirkolliskokousaloite

Aloite valtionavun leikkauksen vaikutuksista kirkon talouteen ja valtionavun käytön raportoinnista kirkolliskokoukselle

Aloitteessa esitetään, että kirkolliskokous päättää talousarvion hyväksymisen yhteydessä niistä periaatteista, joilla valtionavun mahdollisiin leikkauksiin reagoidaan. Jatkossa kirkollishallituksen tulee raportoida kirkolliskokoukselle selkeästi valtionavun käytöstä

13. Kirkolliskokousaloite valtionavun leikkauksen vaikutuksista kirkon talouteen ja valtionavun käytön raportoinnista kirkolliskokoukselle

Aloite seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen sekä muiden vähemmistöjen oikeuksien tunnistamisesta ja turvaamisesta kirkossa

Aloitteessa esitetään, että kirkko perustaa työryhmän selvittämään ja muotoilemaan “Kirkko turvallinen tila kaikille” ohjelman ja toimeenpanemaan sen seurakunnissa.

14. Kirkolliskokousaloite seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen sekä muiden vähemmistöjen oikeuksien tunnistamisesta ja turvaamisesta kirkossa